![[:fi]Film Tampere Mentorointiohjelma[:]](/wp-content/uploads/FilmTampere-mentorointiohjelma.jpg)
Liiketoiminta edellyttää verkostojen laajentamista ja kasvu kokeneempien kohtaamista
Kotimaan audiovisuaalinen ala on ollut Business Tampereen havaintojen ja useiden muiden alan tuoreiden selvitysten mukaan nousukiidossa ja murroksessa (mm. AV-alan Kasvusopimus, kotimainen AV-ala kiihtyvässä muutoksessa). Suurimmat murroksen taustalla olevat tekijät ovat digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen myötä muuttunut sisältöjen globaali kulutusympäristö. Kuluneen 8 vuoden aikana kotimainen audiovisuaalinen sisällöntuotanto on saavuttanut merkittävää menestystä myös ulkomaisilla markkinoilla. Ulkomaisille toimijoille tarjottavien tuotantopalvelujen kysyntä on erityisesti viimeisen 5 vuoden aikana kasvanut huomattavasti, mm. alue- ja kansallisen AV-tuotantokannustinjärjestelmien ansiosta. Tuotantopalveluiden kysynnän kasvu ja aluekannustin ovat olleet keskeisimmät Tampereen seudun av-alan teollisuuden kasvun kiihdyttäjät. Koronapandemia osaltaan vahvisti AV-alaa ulkomaisten ostojen kiihtyessä, mutta myös ravisutteli. Koronapandemiaa seurasi edelleen ajankohtainen laskusuhdanne ja kotimaisten ja ulkomaisten tilausten merkittävä väheneminen, mikä johti jälleen alan uuteen murrokseen.
Roolituksesta resilienssiä ja prosessilla pimeisiin kulmiin
Pirkanmaan liiton rahoittamassa ja mahdollistamassa AV-alan koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuusratkaisut -hankkeessa tavoiteltiin Tampereen av-alan tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivan kehitysmallin ja sen pohjalta kiinnostavan, ketterän ja elinkeinoelämälähtöisen koulutusavauksen valmistelua. Alueella on vahva ja maineikas AV- ja sen rinnakkaisalojen julkiset koulutusmahdollisuudet ja tunnistettu kasvupotentiaali. Saavutetun aseman edelleen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi tunnistettiin tarve innovatiiviselle koulutusavaukselle, joka pureutuu kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien paikallisten yritysten tukemiseen. Päällekkäistä työtä haluttiin välttää ja uutta tietoa haluttiin synnyttää, minkä vuoksi hanke käynnistettiin alueellisella toimiala- ja koulutuskartoituksella ja päätettiin konkreettiseen ja yrityksille suunnattuun pilottikokeiluun.
Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kahteen: kehittämisprosessiin ja koulutusavaukseen. 1. Pirkanmaan, ja erityisesti Tampereen alueen, AV-alan yrityskentän nopean osaamistarpeen kehittämisprosessi kaupungin, Business /FilmTampereen ja oppilaitosten välille, joka on mallinnettavissa ja sovellettavissa myös muilla toimijoilla 2. alueen AV-alan uuteen koulutuskokeiluun, jossa vastataan vielä heikosti tunnistettuun AV-alan elinkeinoelämän kasvukykyisen kohderyhmän osaamistarpeisiin.
Kuva 1. Tampere upskilling model in the AV industry -esitys löytyy kokonaisuudessaan Film Tampereelta, mutta tässä otteessa havainnollistettuna kolmikantainen toimijoiden malli, jonka avulla tunnistetaan julkisen sektorin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän kannalta keskeiset toimijat ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet ja viestinnän suunnat. Materiaali esiteltiin osana Creative Skills Week -konferenssia Amsterdamissa syksyllä 2024. Koko esitys saatavilla Film Tampereelta.
Hakesuunnitelman mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa (1.3.2023-31.12.2023) luotiin tilannekuva ja perehdyttiin lukuisiin AV-alan osaamista ja työllisyyttä koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin kirjoituspöytätyönä. Keskeinen tavoite toteutui, kun alueellinen yhteisymmärrys kaupungin, elinkeinoelämän ja keskeisten AV-alan oppilaitosten kesken kunkin roolista alan resilienssin ja osaamisen kehittämisen turvaamiseksi muodostui. Lisäksi tunnistettiin, mihin alan kasvun kannalta keskeiseen osaamisalueeseen kukaan toimijoista ei vielä vastaa riittävästi. AV-alan alueellisen elinkeinoelämän kehittäminen ja kansainvälistäminen on kaikkien toimijoiden yhteisponnistus, mutta selkein rooli tässä tunnistettiin Business Tampereella nimenomaan Film Tampereella.
Film Tampere palvelee koti- ja ulkomaisia av-alan yrittäjiä, houkuttelee alueelle vuosittain 10–15 elokuva- ja sarjatuotantoa, rahoittaa Tampereen kaupungin mahdollistamana av-tuotantokannustimella paikallisia ja ulkomaisia tuotantoja ja järjestää vuosittain 10-15 ammattilaisille suunnattua koulutus- ja verkostoitumistapahtumaa, ns. ekosysteemitapahtumaa (etä- ja live-toteutuksina, suomeksi ja englanniksi). Film Tampere kommunikoi päivittäin kansanvälisten toimijoiden kanssa ja rakentaa pohjoismaista kasvustrategiaa, johon lukeutuu uutena peliala ja entistä vahvemmin virtuaali- ja lisätyn todellisuuden (VR/AR) alat. Film Tampere tunnistettiin paitsi keskeiseksi toimialan vaikuttajaksi, myös silloittajaksi alan eri toimijoiden välillä. Film Tampere tuottaa elinkeinoelämän tietoa, fasilitoi kasvustrategioita ja osallistuu alan kansalliseen edunvalvontaan. Julkisrahoitteisena toimijana Film Tampere ei luonnollisesti voi rajata pois ehdottomasti palveluita kaipaavia ei-asiakasryhmään kuuluvia alan toimijoita (opiskelijat, työttömät työnhakijat, harrastelijat, freelancerit), mutta se voi keskittyä vahvemmin ydinkohderyhmään eli kasvu- ja kehityshaluisiin AV-alan yrityksiin ja yrittäjiin, ja ohjata muita osaamisryhmiä ja toimijoita muiden toimijoiden piiriin. Kasvun esteenä hankeen ensimmäisessä toimenpidevaiheessa alueen AV-alalla tunnistettiin alhainen liiketoimintaosaaminen, alueen ammattiverkostojen siiloutuminen ja kapea-alaisuus sekä alan kasvun kannalta keskeisten kohderyhmien heikko tunnistaminen ja tunteminen. Näillä eväillä valmisteltiin hankeen toinen toimenpidevaihe eli kasvumentori-pilottiohjelma (1.6-30.11.2024).
Tunnistamisesta tietotaitoa, tukea ja verkostoja tarjoavaan kasvumentorointiin
Tunnistamisen ja roolituksen vahvistuttua, oli selvää, että koulutusavauksen kohderyhmää ovat alueen AV-alan kasvuhaluiset yrittäjät ja tarkoituksena liiketoimintaosaamisen kasvattaminen sekä verkostojen kasvattaminen ja monipuolistaminen. Hankkeen työryhmällä nousi esiin mm. seuraavat kysymykset: voisiko liiketoiminnan johtamisosaaminen siirtyä toimialarajojen yli? Voisiko mentorimallissa olla pari, joka ei työskentele saman työn/alan äärellä? Ja miten kypsyyttä ja valmiutta kasvatetaan, kun kohderyhmänä ovat kiireiset yrittäjät ja aikaa on vähän? Keväällä 2024 toteutettiin kilpailutus, jonka tavoitteena oli löytää kouluttajakumppani vastaamaan pilotin toteutuksesta Film Tampereen ohjeistuksen ja tarjouspyynnön pohjalta. Toteuttajaksi valikoitui pirkanmaalainen Superstory Oy.
Pilotti koostui kolmesta keskeisestä työpajasta, jotka keskittyivät strategiseen johtamiseen, uusien markkinoiden avaamiseen ja kansainvälistymiseen sekä mentoriparien muodostamiseen (10 paria). Ohjelman mentoreiksi ja työpajojen alustajiksi valittiin sekä av-alan kokeneita konkareita sekä johtajia muilta toimialoilta. Koulutuskokeilun tavoitteena oli pilotoida ja testata, voidaanko toiselta toimialalta tuoda mentorointisuhteen kautta sellaista liiketoiminnallista osaamista av-alalle, joka tunnistettiin puuttuvaksi. Kokeilun tuloksena voidaan todeta, että liiketoimintaosaaminen siirtyy toimialalta toiselle, kunhan kypsyysero johtajien välillä ei ole liian suuri tai matala. Tässä apuna käytettiin Business Finlandin vuonna 2024 julkaisemaa maturiteettiportaikkoa, joka perustuu av-alan Kasvusopimushankkeen aikana kerättyyn materiaaliin ja yritysten kanssa käytyihin keskusteluihin sekä av-alan vienninedistämishankkeen aikana toteutettuun kyselytutkimukseen ja yrityshaastatteluihin. Maturiteettiportaikko osoittaa kansainvälistyvien av-alan yritysten erilaisia kypsyysasteita ja kyvykkyyksiä ja auttaa hahmottamaan liiketoiminnan kehittymisen eri vaiheita yrityksessä. Maturiteettiportaikkoa haluttiin testata käytännössä hankkeen yhteydessä ja se antoikin arvokasta tietoa sekä osallistuneille yrityksille sekä Film Tampereelle.
Kuva 2. Business Finlandin vuonna 2024 julkaisemaa maturiteettiportaikko toimi hyvänä työkaluna myös alueen yritysten kansainvälistymisen ja kypsyyden hahmottelussa. Olennaista mentorisuhteen vaikuttavuuden ja hyödyn takaamiseksi on riittävä kypsyysero (mielellään 2 porrasta), mutta ei liiallinen, jolloin aktorin kyvyt omaksua ja soveltaa tietoa eivät ole riittävät. Mitä kauempana mentorin toimiala on AV-liiketoiminnasta sitä korkeampi aktorin maturiteetin tulee olla, jotta osaaminen ja tietotaito siirtyy parin välillä. Lisäksi parien fasilitoiminen ja prosessin teemoittaminen koettiin kriittiseksi onnistumisen kannalta.
Kokeiluun valitut aktori-mentoriparit:
Marko Möttönen, Bottomland Productions – Julia Elomäki, Tekele Productions
Lauri Kuusela, Karu Films – Antti Jokela, Parcero
Heikki Oinonen, Koju Film Company – Maria Niiniharju, Futurice
Jarkko Jortikka, AiAi Productions – Liisa Salonen, Wirepas
Ulrika Hirvikallio-Setälä, Bastella Media – Kati Royle, Elisa Viihde
Tommi Lepola, Legenda Film & TV – Miika Mäkitalo, HappyOrNot
Samu Soini, Filmloop – Roosa Toivonen, Ikigai Nordic
Lauri Kolu, Video Kalliala – Riku Salomaa, Fried Music
Tommi Mäki, Sonic Lake – Pete Eklund, Kaiho Republic
Samuli Torssonen, Energia VFX – Markku Korhonen, Kaiserstuhl
Tuloksista vaikuttavuutta ja eväät jatkoversiointiin
Hankeen vaikuttavuus on pilotin lyhyestä aikataulusta ja tiiviistä huolimatta todella hyvä. Erityisesti vaikuttavuus korostuu alan ja alueen sisäisenä ansiona. Ensimmäisen toimenpidevaiheen aikana vaikuttavuus korostui aluetoimijoiden roolituksessa ja yhteistyön mallintamisessa. Tästä havainnollistava analyysi ja mallikuvaus “How to model upskilling that leads to future employment and growth” -esityksessä, jossa tunnistetaan keskeiset toimijat ja niiden roolit, koulutus-caset ja niiden opit sekä lopulta kehittämisen kannalta keskeiset toimet ja yhteydet. Materiaalia ja mallia esiteltiin Amsterdamissa syksyllä 2024 osana kansainvälistä Creative Skills Week -konferenssia. Toisen toimenpidevaiheen keskeinen tulos ja vaikuttavuus saatiin konkreettisella koulutusavauksella eli kasvumentorointimallilla, jossa tunnistetaan kourallinen kasvukykyisiä yrityksiä/yrittäjiä ja yhdistetään inspiroivien rinnakkais- tai ulkopuolisten alojen huippujohtajien kanssa. Paria tulee fasilitoida ja kokonaisuutta rikastaa interaktiivisilla ja ajankohtaisilla työpajoilla/koulutuksilla. Koulutuksen toteuttajan tulee olla vahvasti ja laajasti verkottunut yrityksiin ja talentteihin, jotka ovat aktiivisesti kansainvälisessä liike-elämässä. Koulutuksen toteuttaja voi olla yksityinen tai julkinen toimija, mutta ammatillista asiantuntemusta, vahvoja verkostoja ja markkinatuntemusta ei voi aliarvioida. Hankkeen työpajojen ansiosta osallistujayritykset tunnistavat liiketoimintansa ja oman osaamisensa puutteet, vahvuudet ja kypsyyden. Iso osa päätyi työpajojen ansiosta laatimaan yritykselleen ensimmäisen liiketoimintastrategian, osa päätyi panostamaan hallitustyöskentelyyn, osa hahmottamaan paremmin palvelu- ja IP-liiketoiminnan erilaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. Nämä ovat parhaimmillaan ja toistettuna elinkeinorakennetta uudistavaa ja vievät kohti taloudellisesti kestävämpää ja näin kilpailukykyisempää luovaa alaa Pirkanmaalla. Keskeisimmistä alueen AV-alan yrittäjistä 10 on nyt verkottunut alan ulkopuolelle ja osaajiin, joiden maturiteetti on heidän nykyistä tasoaan (ka. 2–3) kypsempi (4-5) ja AV-siilon ulkopuolelta.
Pohdinnat pilotoinnin jatkotoimenpiteisiin
Hankkeen virallinen päättymisajankohta oli 30.11.2024, jonka jälkeen toteutettiin laadullinen loppuhaastattelu, joka keskittyi vain mentorointisuhteeseen ja kokeilun pääkysymyksen testauttamiseen. Yhteenvetona voi todeta, että osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä heille valittuun mentoriin, positiivisesti yllättyneitä, miten rohkea ja oman alan ulkopuolelta valikoitu mentori osoittautuikin juuri sopivaksi valinnaksi ja yli puolet on jatkanut tai aikoo jatkaa yhteistyötä mentorin kanssa. Yhden yrityksen kohdalla mentori osoittautui kandidaatiksi yrityksen hallitukseen, yksi yrittäjä sai sarjatuotantonsa esille kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, yksi yrittäjä palkkasi mentorista konsultin uuteen hankkeen aikana perustamaansa yritykseen, ja yksi sai mentorista asiakkaan. Voidaan siis todeta, että mentorit eivät jääneet vain hankkeen aikaisiksi etäisiksi juttukavereiksi vaan aidosti liiketoimintaa ja omaa ammatillista osaamista kehittäväksi suhteeksi – toisilla enemmän, toisilla vähemmän.
Kasvumentorointia tarvitaan ja sen jalostusta on tarkoituksellista jatkaa myös Pirkanmaan ulkopuolella. Useat havaituista haasteista ovat enemmän kansallisia kuin alueellisia. Yhtenä esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä Business Oulu, jonka kanssa Film Tampere kävi hiljattain keskustelua ja jakoi parhaita käytänteitä evääksi ja jalostettavaksi esivaiheen startupeille Pre-incubator-hankkeisiin.
”Hankkeiden tuloksia jaetaan harmillisen vähän ja siitä seuraa, että parhaat käytännöt jäävät hyödyntämättä. Meille oli erittäin hyödyllistä kuulla Tampereen kasvumentoroinnista ja siitä saaduista kokemuksista. BusinessOulun Pre-Incubator -hankkeiden fokuksessa olevat esivaiheen startupit ovat monelta osin samassa tilanteessa kuin Fanny Heinosen luotsaamat av-alan pienemmät toimijat, ja saimme mainioita vinkkejä tulevan mentorointipilotin toteuttamiseksi!”
Sari Kauppila, yrityspalveluiden asiantuntijat, Business Oulu
Kuva 3. Ohjelman päätöskyselyn tarkoituksena oli arvioida mentorointiohjelman vaikutusta ja tehokkuutta osallistujien kokemusten perusteella. Kyselyn asteikko on 1-5. Kaikki kyselyjen tulokset ja kasvumentoroinnin raportti saatavilla Film Tampereelta
Mikäli vastaavia mentorikokeiluja jatketaan, on seuraavassa versiossa keskeistä huomioida aktorin liiketoiminnan kehitysvaihe ja kypsyys kokeiluhetkellä ja sitoutumiskyky sekä mentoreiden ohjeistaminen siitä, miten toimia, jos ja kun aktorille mentorisuhde on uutta. Jonkin verran vastauksissa kävi ilmi, että oma liiketoimintaosaaminen ei vielä ollut sillä tasolla, että kaikkea hyötyä huippumentorista olisi saanut puristettua. Aktoreiden mahdollisuus sitoutua ohjelman aikatauluun oli vaihteleva ja kokeilun heikoin lenkki. Aktoreiden varovaisuus vaatia tukea ja yhteistä aikaa kiireisten mentoreiden aikatauluista kävi ilmi parissa vastauksessa. Toteuttajan näkökulmasta jonkinlainen ansainta- ja liiketoimintamalli koulutusavauksen jatkuvuuden kannalta olisi seuraava vaihe. Huippujohtajat ja kiireiset pienyrittäjät antavat aikaansa menetettyjä tuloja vastaan ja vastaavasti koulutuksen toteuttajan tulee pystyä vastaamaan tuotannollisesti ja sisällöllisesti sekä ylläpitokuluihin että kehitystarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan hanke todettiin toteuttajien, ohjausryhmän ja osallistujien näkökulmasta erittäin tarpeelliseksi, onnistuneeksi ja ajankohtaiseksi. Tästä on hyvä jatkaa entistäkin tarkkarajaisemmin tulevaisuuden AV-teollisuuden kansainvälistämisen, kasvun ja kestävyyden vahvistamista. Uusi on vaikea. Uusi vie aikaa. Uusi on epämukavaa. Mutta ei yhtä vaikeaa kuin tulevaisuus, jonka huomaamatta rakennamme passivoitumisella ja toimimattomiin konsteihin nojaamalla. Suurin kiitos osallistujayrityksille, mentoreille ja kumppanillemme Superstorylle!
Teksti: Fanny Heinonen, Business Tampere Oy
Film Tampereen ohjelmajohtaja ja hankeen projektipäällikkö
Hankkeen ovat mahdollistaneet Pirkanmaan Liitto ja Business Tampere
